Satamatoiminta on Suomelle elintärkeä toimiala

Satamatoiminta käsittää satamanpidon, lastinkäsittelyn ja varastoinnin satamissa sekä matkustajaliikenteen palvelut.

Ulkomaan merikuljetuksia hoidetaan Suomessa noin 50 sataman kautta. Valtaosa liikenteestä on kuitenkin keskittynyt suurimpiin satamiin.


Vuonna 2019 Suomen satamien ulkomaan tavaraliikenne oli yhteensä 101,3 miljoonaa tonnia. Tästä 83 prosenttia käsiteltiin kymmenessä suurimmassa satamassa.

Samana vuonna satamien kautta kulki 19,1 miljoonaa matkustajaa Suomen ja ulkomaiden välisessä liikenteessä. Satamissa käy vuodessa ulkomaanliikenteessä yhteensä noin 30 000 alusta.

Satamien kautta kulkee tavaraa ja matkustajia myös kotimaan vesiliikenteessä. Kotimaan tavaramäärä oli vuonna 2018 noin 7,6 miljoonaa tonnia. Matkustajien kokonaismäärä oli 4,6 miljoonaa. Luku sisältää myös sisävesiliikenteen matkustajat, joita oli 240 000.

Tavaraliikenteestä lähes puolet on öljytuotteiden kuljetuksia Porvoon ja Naantalin jalostamoiden välillä sekä jakelua niistä muihin kotimaan polttoainevarastoihin.

 Karttakuva Suomen satamista ja niiden tavaraliikenteen määrästä v. 2018
Ulkomaan tavaraliikenne satamittain v. 2018

Satamat palvelevat kaikkia asiakkaita tai vain tiettyjä teollisuuslaitoksia

Satamat jaetaan kahteen pääryhmään eli yleisiin satamiin ja teollisuussatamiin. Yleiset satamat palvelevat kaikkia asiakkaita, kun taas teollisuussatamat palvelevat vain tietyn teollisuuslaitoksen tarpeita.

Viimeistään vuoden 2015 alusta alkaen kaikki kunnalliset satamalaitokset ja liikelaitokset on yhtiöitetty osakeyhtiömuotoisiksi. Omistus on näissä kuitenkin edelleen kunnilla. Suomessa toimii myös yksityisiä yleisiä satamia.

Satamissa toimii useita muita eri alojen yrityksiä ja viranomaisia

Satamaoperaattoriyritykset hoitavat satamissa perinteisen ahtaustoiminnan eli laivojen purun ja lastauksen. Lisäksi ne huolehtivat terminaalitoiminnasta sekä tuottavat muita tavarankäsittely- ja logistiikkapalveluja.

Satamaoperaattoriyrityksiä on Suomessa noin 30. Osa niistä toimii useassa eri satamassa. Osa yrityksistä taas on erikoistunut vain tiettyjen lastityyppien käsittelyyn.

 Ro-ro-alus voidaan usein lastata ja purkaa ajamalla lastiyksikkö laivaan ja sieltä ulos.  Ro-ro-aluksen lastia voidaan siirtää myös terminaalitraktoreilla.  Paperirullia lastataan

Satamissa toimii lisäksi monia palveluntuottajia, kuten laivanselvittäjiä, huolitsijoita, laivamuonittajia sekä luotsaus-, polttoaine-, huolto- ja hinauspalvelujen tarjoajia.

Monet viranomaiset ovat myös läsnä satamien arjessa, kuten Tulli, Rajavartiolaitos, poliisi sekä merenkulku- ja ympäristöviranomaiset.

Satamat mahdollistavat Suomen kansantaloudelle elintärkeän merenkulun

Satamat ovat Suomen kansantalouden toiminnan kannalta elintärkeitä. Suomen ja ulkomaiden välisistä kuljetuksista lähes 90 prosenttia tapahtuu nimittäin meriteitse.

Satamat ovat lisäksi tärkeitä solmukohtia Suomen ulkomaankaupan logistisessa ketjussa. Satamissa vientituotteet siirtyvät maanteitse tai rautateitse saapuvista maakuljetuksista laivoihin. Tuontitavarat taas jatkavat matkaa laivoista maakuljetuksin joko välittömästi tai varastoinnin jälkeen.

Osa tuotantolaitoksista sijaitsee sataman välittömässä läheisyydessä. Tällöin esimerkiksi kivihiili voidaan siirtää siirtokuljettimilla suoraan laivoista voimalaitoksen varastoon.

Kovina jäätalvina kaikki Suomen satamat jäätyvät. Tämän takia ympärivuotisen liikennöinnin mahdollistaminen jäänmurtajilla on välttämätöntä. Perämerenkin satamat on pidetty liikennöintikunnossa talvisin 1970-luvulta alkaen.

Avainlukuja

260
yritystä
1,6
mrd. euroa liikevaihtoa
6 600
työntekijää

Alan toimijoita

Suomen Satamaliitto ry
Suomen Satamaliiton jäsensatamat
Satamaoperaattorit ry
Satamaoperaattoriyritykset
Maarianhaminan satama (ruotsiksi)
Långnäsin satama (ruotsiksi)