Rannikon tärkeitä lajeja

Tärkeitä monimuotoisuuden ylläpitäjiä ovat avainlajit, jotka muodostavat elinympäristöjä muille lajeille tai mahdollistavat muutoin muiden lajien olemassaolon. Avainlajit ovat tärkeitä Itämeren koko muulle eliöstölle. Niiden häviäminen tarkoittaisi, että muut eliöt ovat myös vaarassa hävitä.


Rakkohauru

Olen rakkohauru, Itämeren ruskolevä. Kun vesi on riittävän kirkasta, saan mukavasti valoa. Jos suolaakin on sopivasti, niin kasvaa rehotan Itämeren rantojen kalliopohjalla. Tartun kiviin ja kallioon. Näytän vähän kasvilta, mutta en minä kasvi ole! Eihän minulla ole selvää vartta, lehtiä eikä juurtakaan vaan otan ravinteet suoraan vedestä!

Kasvustoni seassa käy aikamoinen vilske! Olen monelle eliölle lähes henki ja elämä. Metsiköstäni ne löytävät sapuskaa ja saavat suojaa. Ei minua turhaan kutsuta Itämeren avainlajiksi! Eipä mitään, minä pidän kavereista ja toivotan kalanpoikaset, katkat, leväsiirat ja kotilot tervetulleiksi kotiini.

Mutta... tämä systeemi ei pelaa, jos vedessä on liikaa ravinteita. Rihmalevät ja mikrolevät sieppaavat ravinteet ja ne vietävät peittävät meikäläisen niin etten juuri valoa edes enää nää. Fiilishän siinä menee ja arvatkaa kelle siinä käy lopulta huonosti? No mulle, ja kaikille niille kalanpoikasille ja muille kivoille kavereilleni!

Rakkohaurua Säpissä, Selkämerellä.

Lue lisää rakkohaurusta! 

Sinisimpukka

Me sinisimpukat olemme sitä mieltä, että kimpassa tunnelma tiivistyy! Viihdymme kivisillä pohjilla. Täällä on kiva siivilöidä karvoilla ruokaa, jota vain sataa päällemme. Ei me olla mitään laiskaa porukkaa, yksistään minä suodatan hurjan määrän Itämeren vettä! Tehokkuudella on kyllä nurjakin puoli: veteen kun joutuu kaikenlaista, mitä ei sinne kuulu. Saan päänsärkyä jo pelkästä ajatuksesta, että joudun suodattamaan särkylääkettä eikä minulla ole edes päänsärkyä, siis sitä ennen…eihän minulla ole edes päätä eikä häntää…Enempi tämä juttu on kyllä niiden ongelma, jotka popsii meikäläisiä suihinsa, kuten nuo vietävät haahkat!

Sinisimpukkaseinämää Saaristomerellä.

Tutustu lisää simpukoiden elämään! 

Meriajokas

Olen meriajokas, Itämeren oma nurmikko. Olen siis kasvi, meriruoho, ja viihdyn erityisesti hiekkapohjilla. Kasvatan laajoja merenalaisia niittyjä, ja nepä ovatkin tärkeitä elinpaikkoja monille lajeille! Erityisesti söpöt kalanpoikaset ja kotilot sekä pienet katkaravut viihtyvät nurmikkoni suojassa. Mutta jos olet oikein tarkkana, saatat snorklatessasi bongata huojuvien varsieni välissä myös merihevosen sukulaisia, siloneulan ja särmäneulan. Ne ne vasta ovat kauniita ja eksoottisia veikkoja!

Meriajokasta Hangossa.

Tutustu tarkemmin meriajokkaaseen!